Go green tea!

Mä olen vähän ylpeä tästä uudesta hurahdustasostani, pakko mainostaa ;) Suurimman osan elämästäni olen inhonnut kuumia juomia, pahin mitä tiedän on kaakao. Kahvia opin juomaan ensimmäisenä päivänä kun ryhdyin toimistohommiin ja sitä olen ajoittain juonut. Teetä olen sen sijaan juonut vaan jos on tarjottu, enkä ole kehdannut kieltäytyä.

Viime viikolla kuitenkin lempikahvilassani kun valitsin jälkiruokaa, tuli fiilis että kahvi vaihtuu vihreään teehen siinä ja silloin, yllätin itseni ja ystäväni jotka vielä epäuskoisina varmistivat että menikö mun tilaus ihan nappiin, olihan se. Ja sillä tiellä ollaan. Lähes jokaista syysiltaa on rikastuttanut kupillinen vihreää teetä. Vihreä tee pro-mieheni teki yhtenä iltana luomu Matchaa, mutta siinä meni toistaiseksi mun raja tämän aluevaltauksen suhteen. Haluan että teeni maistuu hyvälle, ja tämä maistui mun suussa lähinnä ruoholle. Sen sijaan olen iloisesti litkinyt tätä:

Ja tätä sain maistaa kylässä ja ihastuin:

Tänään olin sitten monttu auki Ruohonjuuren teeosastolla, kokeiltavaa ainakin löytyy. Vinkkejä otetaan vastaan! <3

Raakaa suklaata parhaimmillaan!

Mies on tehnyt jo monta kymmentä raakasuklaasatsia. Alun versiot olivat kitkeriä, sittemmin mies on kokeillut kaikenlaista makeuttajaa ja maun tuojaa. Vakio on ollut kookos-suklaa ja pähkinäsuklaa. Nyt teki pienen appelsiinikokeilun, ja ekaa kertaa täytyy sanoa että vaikea olisi parempaa kaupasta löytää. Tähän mennessä olen pitäytynyt teoriassani jonka mukaan raakasuklaa maistuu hyvälle mutta kuitenkin sen verran "terveelliselle" että suklaanhimoon ei auta. Nyt ei käy kieltäminen, aivan mieletön setti!

"Normisetin" lisäksi näissä on puristettua luomuappelsiinia, ja myös luomuappelsiinin kuorta. Tämä on niin kuin yksi suosikeistani Fazerina, mutta täyttä tavaraa. NAM!

Mies tosin on pikkaisen huolissaan menekistä, kilpaileva syöjä ilmestynyt kuvioihin ;)

Kiitolliset kutrit

Tällainen turhamaisuuspostaus taas tähän väliin. Pari päivää sitten harjailin nimittäin tukkaani peilin edessä, ja tajusin siinä että tukka on muuten totellut hämmentävän hyvin viimeaikoina. Bad hair day.. milloin viimeksi? Tukka kiiltää, jaksaa pitkän tauon jälkeen kihartua ja tuntuu erittäin hyvinvoivalta. Mä pesen tukan joka kolmas päivä ja teen sen ultimate no no:n, tukka märkänä nukkumaan. Tällä hetkellä tämä kombo tuntuu toimivan erinomaisesti. Mutta väittäisin että aineellakin on väliä. Tämä on nyt ollut jo kuukausia käytössä:

Toi pumppupullolinen tuntuu kestävän pienen ikuisuuden. Muistan kun Ruohonjuuressa koitin tehdä Suurta valintaa, ja mietin että "12,95€ (taimikäsenytoli), hmm, aika kallista" mutta päädyin tähän kuitenkin. Ja kallistahan tuo ei edes ole, ottaen huomioon että olin ennen Tigin ja Paul Mitchellin suurkuluttaja.

Sen lisäksi että tykkään mun tukkakruunun hyvinvoinnista, tässä on se kiva bonus että on "family"-shampoo (ilman family sanaa tätä ei tietenkään muilla perheenjäsenillä voisi käyttää). Mutta tällä ollaan nyt siis pesty myös taaperon tukka joka nyt on tullut tilanteeseen että pelkkä vesi ei enää riitä. Hittilistan kärkipaikoille menee tämä!