tiistai 6. marraskuuta 2012

Vihdoinkin vihersmoothie!

Eipä se mitenkään epäselvää mulle ole ollut että vihersmoothie on asia joka mieluusti kannattaa päivään ujuttaa. Helppo tapa tehdä itselleen terveyttä ja hyvää energiaa pursuava juoma. Mutta mä olen laiska. Musta tuntui pitkään siltä että meidän iso ja superpainava blenderikannu on hankala pestävä ja kaikki muut kootut selitykset tähän.

No, vihersmoothien suhteen ollaan nyt päästy tuumasta toimeen. Aloitin vähän liian radikaalisti, vähän liian suurella määrällä vihreää, ja kehoni meni aivan hämilleen. Nyt olen hienosäätänyt pitoisuuksia, ja vähän ajan päästä voi sitten lähteä vihreän osuutta lisäämään.

Olen sisällyttänyt vihersmoothien minun ja lapseni aamuun nyt vähän aikaa, ja kiireisinä aamuina, kuten tänään, kun smoothie jää tekemättä, on jo sellainen olo että jotain puuttuu. Että olisiko sitten meikäläisen aamukahvi ;) Tyttö on onneksi niin tottunut "terveellisen makuiseen", että on mukisematta ja jopa tyytyväisenä omansa juonut. Kerran pisti hanttiin, ja niin pistin minäkin. Rucola tai persilja teki niin karvaan maun smoothieen että sen juominen olisi tuntunut rangaistukselta.

Koitan nyt aktiivisesti kokeilla kaikenlaista ja löytää omia yhdistelmäsuosikkeja, mutta nettivinkkien ja inspiroivan Uusi elämä-kirjan ohjeiden mukaan olen tähän mennessä soveltanut. Suosikkin so far on ollut tämä:

- 1/3 ruukullista tammenlehtisalaattia luomuna
- 1/2 snack size luomukurkku (eli ne minit kotimaiset)
- kourallinen luomu babypinaattia
- luomu banaani
- avokado TAI reipas ruokalusikallinen luomu kookosöljyä
- pieni kourallinen (luomu)marjoja
- chiaa

Ja vettä nesteeksi. Chiat olen sekoittanut mukaan vasta lasissa, ne jää todella ärsyttävästi jumiin meidän blenderin osien väleihin.

Yllämainittujen lisäksi olen kokeillut smoothiessa:

- luomu parsakaalia
- luomurucolaa
- persiljaa (jompi kumpi näistä kahdesta ei toiminut!)
- romainesalaattia
- luomukiiviä

Joten kokeiltavaa riittää edelleen. Smoothien kaveriksi kaipaan jotain, leipähammasta kolottaa, ja olen ottanut kaveriksi luomumanteleita. Alkaline sisters-sivustolta luin vinkin että parhaat luomumantelit ovat espanjalaisia, ja ihan erilaisia kun mihin yleisesti totutaan, sillä yleensä mantelit on paahdettuja. Paahtamattomissa luonnollisesti paremmin ravintoarvot tallessa, sanoo Alkaline sisters. Ja kieltämättä, nuo espanjalaiset luomumantelit on pehmeempiä ja makukin hieman totutusta eroaa.

Eli jess jess jess, uusi rutiini käynnissä, nyt vaan koitan ideoida smoothiekokeiluja!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti